Roolipelitiedotus

Yhteinen suomalaisen roolipeliskenen tiedotuskanava

Haastattelussa: Antti Leppä

Kävin tänä kesänä seikkailemassa Savossa ja tutustuin siellä roolipelien yhteydessä Antti Leppään. Mies on töissä Otavan Opiston atk-suunnittelijana ja on onnistunut yhdistämään työnsä ja roolipeliharrastuksensa: Forge & Illusion -verkkosivu on pitkälti Lepän käsialaa.

Millainen on mikkeliläinen ropeskene eli miten roolipeliharrastus voi Mikkelissä?

Roolipelaaminen elää ja voi hyvin Mikkelissä, vaikkei 90-luvun huippuvuosien tasolla enää ehkä ollakaan. Hyvä esimerkki elinvoimaisuudesta on vuosittain järjestettävä larpinjärjestäjien verkostoitumis- ja koulutustapahtuma X-Con sekä ensi talvena ensimmäistä kertaa järjestettävä sisartapahtuma pöytäroolipelien α-con [lausutaan Alfacon –toim. huom.]. Otavan Opisto on mukana kummassakin, joiden lisäksi samainen laitos käyttää roolipelaamista osana opetusta sekä järjestää muutamia kertoja vuodessa viikonlopun mittaisia roolipelejä.

Alueella toimii myös Mikkelin Eloroolipelaajat Ry eli Miero, joka järjestää monenlaista roolipelitoimintaa. Mikkelin roolipelaajilla on myös oma Facebook-ryhmänsä.

Miten Forge & Illusionin ja Otavan Opiston yhteistyö sai alkunsa?

Forge & Illusion -projekti on oikeastaan alkanut jo vuonna 2004 Leevi Heinosen sekä allekirjoittaneen yhteisenä kouluprojektina. Sovelluksen nimi ei tosin vielä ollut Forge & Illusion vaan RgGUI eikä sovelluksella ollut muutenkaan paljon samaa nykyisen sovelluksen kanssa mutta sieltä se alkoi yhtä kaikki. Nykyisen nimensä ja oikeastaan myös muotonsa sovellus sai vuonna 2005, jolloin työryhmä sai uuden idean pelintekijöitä auttavasta työkalusta, jonka avulla olisi mahdollista kirjoittaa pelejä yhteistyönä sekä jakaa omia tuotoksiaan niistä kiinnostuneiden kanssa.

Yhteistyö Otavan Opiston kanssa alkoi vuonna 2013, jolloin Otavan Opisto järjesti eduroolipelien kirjoituskilpailun. Kilpailun tulokset piti saada johonkin näkyviin ja itse olin pohtinut jo jonkin aikaa roolipelikirjaston tekemistä. Pelikirjaston konsepti sopi varsin hyvin myös kilpailun edupelin jakeluun, joten päädyimme tekemään kirjastoa yhdessä.

F&I -sivusto on tarkoitettu pelinjohtajille kampanjoiden ja larppien suunnittelua varten. Millaisia työkaluja sieltä löytyy?

Forge & Illusion on oikeastaan kolme sovellusta niputettuna yhteen: Forge, Illusion sekä pelikirjasto.

Forgen ajatuksena on auttaa pelien yhteistuottamisessa. Forge koostuu erilaisista materiaalien hallinta- ja tuottamistyökaluista. Tulevaisuudessa näitä työkaluja tulee sinne vielä lisää; tällä hetkellä olen Forgen osalta keskittänyt kehityspanokseni kirjansuunnittelutyökalun tekemiseen, joka tulee tulevaisuudessa helpottamaan roolipelien taittamistyötä.

Illusion on pelien järjestämistä ja pelaamista avustamaan luotu työkalu. Tällä hetkellä Illusion tarjoaa mahdollisuuden tehdä pelille mm. omat kotisivut, lähettää viestejä pelaajille, jakaa materiaaleja sekä tehdä sähköisiä hahmolomakkeita. Illusion on sivuston nuorin ja kehittymättömin osa ja siksi uskonkin sen kehittyvän huomattavasti seuraavien vuosien aikana.

Pelikirjasto on varmaankin sovelluksen parhaiten tunnettu osa. Pelikirjaston ajatuksena on olla paikka missä kirjoittajat voivat julkaista omia teoksiaan ja pelinjohtajat löytää uusia mielenkiintoisia pelejä. Osaa kirjaston peleistä saa myös tilattua kotiin print-on-demand tyylisesti, joten sitä voi käyttää myös pienempien pelien myyntikanavana.

Sivuston pelikirjastosta löytyy mm. J. Tuomas Harviaisen, Risto Hiedan ja Wille Ruotsalaisen tekemiä edutainment-roolipelejä. Nämä olivat ilmeisesti kilpailun satoa?

Jep. Kilpailu saattaa tosin olla hieman väärä termi kuvailemaan mistä tuossa hommassa oli kyse, sillä ”kilpailijat” lähettivät ensin kilpailuun idean pelistä, jonka tuomaristo (Jupe Rantalainen, Heidi Westerlund, Heikki Koponen, Samuli Turunen sekä minä) arvioi ja joko päästi jatkoon tai ei. Jatkoon päässeistä peleistä sitten työstettiin yhteistyössä Otavan Opiston ja kirjoittajien kanssa erinomaisia eduroolipelejä.

Kilpailun päätyttyä kirjasto avattiin kaikkien käyttöön ja nykyään kuka tahansa voi lisätä pelinsä sinne jakeluun. Tällaisista kilpailun jälkeen lisätyistä peleistä hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Lauri Lukan pelit, joita on ladattu yli 1100 kertaa kirjaston kautta. Pelikirjastoon hyväksytään nykyään edupelien lisäksi myös kaikenlaisia muita roolipelejä sekä roolipelejä käsitteleviä teoksia. Näenkin sen hyvänä paikkana jakaa erilaisia indie-pelejä, lisämateriaaleja sekä seikkailuita muihin peleihin.

Pelikirjaston edu-pelit on julkaistu koulujen vapaaseen käyttöön. Minkä verran olette itse hyödyntäneet niitä opetuksessa ja oletteko kuulleet muidenkin käyttäneen niitä?

Aikuislukion opiskelijoille on joustavan lukujärjestyksen vuoksi ollut helppo järjestää erilaisia monipäiväisiäkin tapahtumia. Pelikirjaston peleistä on opiskelijoiden kanssa pelattu ainakin Kriisi 1968, Pompeji, Haarniskoitu leijona sekä Kiistakapula. Kiistakapulaa on pelattu myös verkko-opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden kanssa on toki pelattu myös opiston itse tuottamia opetusroolipelejä. Näistä peleistä ainakin Pentagon ja Steampunk ovat vielä jossakin kohtaa tulossa pelikirjastoon.

Pelit ovat tosiaan vapaasti kaikkien käytössä ja latauksiakin on kertynyt varsin reilusti, mutta en tiedä ovatko muut koulut käyttäneet niitä opetuksessa.

F&I -verkkopalvelua on kehitetty yli kymmenen vuotta, joskin nykymuodossaan se on toiminut vasta pari vuotta. Millainen toivot F&I -verkkopalvelun olevan viiden vuoden kuluttua?

Pelikirjastosta haluaisin nähdä kasvavan suureksi neutraaliksi jakelukanavaksi, jossa pienet julkaisijat voisivat saada pelejään paremmin näkyviin. Illusionista toivoisin kasvavan hyvän työkalun järjestää erilaisia pelitapahtumia ja Forgen toivon pystymään auttamaan pelien tekijöitä vielä nykyistäkin paremmin. Ylipäätään toivoisin, että Forge & Illusion olisi mitä siitä on aikoinaan lähdetty rakentamaan: Paikka löytää pelejä, paikka tuottaa pelejä ja paikka julkaista pelejä.

Toivon myös, että varsinkin pelikirjaston käyttö laajenisi myös muihin Pohjoismaihin. Sovellus on lokalisoitu jo nykyiselläänkin suomeksi ja englanniksi ja olisi suhteellisen pienellä vaivalla lokalisoitavissa myös ruotsiksi, tanskaksi ja norjaksi. Itseltäni ei tosin löydy riittävästi kielitaitoa näille uusille sovituksille.

Tätä sivuten toivoisin myös, että sovelluksen tekemiseen osallistuisi enemmän porukkaa. Puuhaa riittäisi hyvin monenlaisille tyypeille, kuten koodareille, graafikoille, testaajille, lokalisoijille ja tietysti ideoijille.

Verkkosisältöjen ja edupelien lisäksi olette Leevi Heinosen kanssa järjestäneet Otavan opistolla myös viihteellistä roolipelaamista: viikonlopun mittaisia pöytäroolipelejä, joihin on osallistunut toistakymmentä pelaajaa. Miten olette saaneet pelit onnistumaan?

Harmaita hiuksia on kyllä tullut useammassakin kohdassa. Ensimmäinen yli kymmenen hengen pelimme oli vuonna 2009, jonka jälkeen olemme järjestäneet vuosittain 2-4 peliä. Kokemusta on ehtinyt kertyä siis jo aika monesta isosta pelistä ja jokaisesta niistä on opittu paljon.

Periaatteessa roolipeli skaalautuu varsin hyvin suuntaan ja toiseen. Haasteet tulevat lähinnä siitä, että suurissa ryhmissä on hyvin erilaisia pelaajia sekä ajasta kuinka paljon hahmo pääsee olemaan esillä. Yhdessä pelissä muistan laskeneeni, että nuorimman ja vanhimman pelaajan ikäero oli yli 40 vuotta, joten taustat ovat hieman erilaiset puhumattakaan pelityyleistä tai odotuksista peliä kohtaan.

Ajan rajallisuus sekä pelaajien taustojen erilaisuus on ohjannut meitä tekemään myös hyviä esimateriaaleja sekä ohjeistamaan pelaajia tekemään hahmonsa mahdollisimman valmiiksi jo ennen paikalle saapumista. Taustamateriaalipaketit alkavatkin olemaan jo kohtalaisen suuria ja pelaajilta odotetaan valmistautumista peliin. Osa valmistautuu ja osa ei, sekin on otettava huomioon. Aikaongelmaa on helpottanut myös Illusion-tapahtumien tarjoamat sähköiset hahmolomakkeet.

Kahdella pelinjohtajalla pelatessa on se hyvä puoli, että toinen voi vetää “pääpeliä” ja toinen voi samaan aikaan hoitaa jonkin pienemmän porukan säätöjä. Pelaajien annetaan – tai oikeastaan heitä kannustetaan – myös pelaamaan keskenään, mikäli tilanteella ei ole välitöntä vaikutusta suurempaan kuvaan ja kutsumaan pelinjohtajan paikalle vasta tarvittaessa. Tämä antaa hahmoille enemmän aikaa kasvaa ja tekee pelistä mielenkiintoisempia, sillä homma ei ole yksin pelinjohtajan käsissä.

Pelit on myös tarinallisesti suunniteltu varsin huolellisesti. Olemme yleensä käyttäneet vähintäänkin 5 (yleensä enemmän) tuntia jokaista pelattavaa tuntia kohden, jotta saisimme pidettyä itse tapahtumassa jatkuvasti hyvää sykettä yllä. Täytyy kyllä tunnustaa, että enemmän kuin kerran tarinapuolella olemme joutuneet turvautumaan ratakiskottamiseen. Tällöin olemme tosin pyrkineet myös potkimaan riittävästi hiekkaa raiteille piilottaaksemme sen pelaajilta.

Lopulta parhaimmat työkalut ovat kuitenkin sosiaalisia. Pelaajille kerrotaan mistä hommassa on kyse ja miten se tulee parhaiten toimimaan ja luonnollisesti pelaajat haluavat tehdä itselleen parhaan mahdollisen pelin. Tätä kautta porukka yleensä pelaa peliä mahdollisimman hyvin ja hahmoilla tuntuukin olevan tapana ojentaa peliä haittaavia hahmoja varsin nopeasti eikä täten pelinjohdon yleensä tarvitse puuttua näihin lainkaan.

Kevättalvella julkaisimme suuriin peleihin räätälöidyn säännöstön YDIN -roolipelisäännöstö (Fantasia). Edelliset pari peliä ovat olleet fantasiaa, joten julkaistu säännöstökin on tarkoitettu fantasiapeleihin mutta ennen seuraavaa isompaa scifi-peliä säännöstöstä julkaistaan myös scifi-versio.

Kerro parhaasta Otavan opiston pelipäiviin liittyvästä kokemuksestasi.

Hyviä kokemuksia on kyllä valtavia määriä ja parhaan valinta on enemmän kuin vaikeaa, joten valitsin ensimmäisen mieleen tulleen. Itse tilanne tapahtui itse asiassa vasta noin kuukautta pelin jälkeen. Olimme aiemmin pelanneet lukiolaisten kanssa Pentagon-nimisen opetusroolipelin, jossa yksi kantavista teemoista oli kansainvälinen politiikka sekä ydinaseet. Itse pelin keskiössä oli Pohjois-Korea. Noin kuukautta pelin jälkeen keskustelin erään pelaajan kanssa, joka kertoi, että oli huomannut, että uutisissa ja lehdissä tunnuttiin puhuvan pelin jälkeen huomattavasti enemmän niin Pohjois-Koreasta kuin ydinaseistakin. Olin itsekin huomannut saman seikan ja pienen yhteisen pohdinnan jälkeen päädyimme siihen, ettei uutisissa varmaankaan puhuttu yhtään enempää näistä aiheista vaan sen sijaan pelin jälkeen niillä asioilla oli vain enemmän painoarvoa meille.

Tämä yhtenä monista moista kokemuksista on saanut minut vakuutettua siitä, että roolipelien kokemuksellisuus on oikein käytettynä erittäin hyödyllinen työkalu opiskelussa.

Olette tehneet Otavan opiston puitteissa myös X-Con -nimisiä tapahtumia, joissa olette tarjonneet koulutusta larppien järjestämisestä. Millaista palautetta olette saaneet näistä tapahtumista?

Suurin kunnia X-Conien järjestämisestä menee Roolipelaamisen tuki- ja edistämisyhdistys ry:lle eli RTEY:lle, jonka kanssa tapahtumaa on yhdessä järjestetty. Palaute on ollut erinomaista, josta osaltaan kertoo se, että olemme järjestämässä X-Conille α-con -nimistä pöytäpuolelle suunnattua sisartapahtumaa ensi vuodelle.

Milloin tämä ”Alfacon” järjestetään?

α-con on tarkoitus järjestää 22.-24.1.2016, tuttuun tapaan Mikkelissä Otavan Opistolla. Tapahtumalle tullaan lähiaikoina perustamaan oma sivusto, josta pääsee sitten etsimään lisätietoja aiheesta sekä ilmoittautumaan ohjelmanjärjestäjäksi tai osallistujaksi.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: