Roolipelitiedotus

Yhteinen suomalaisen roolipeliskenen tiedotuskanava

Roolipeliharrastuksen aloittaminen

Sami Koponen 23.7.2010
viim. muok. 7.9.2015

Jos et vielä tiedä, mitä roolipelaaminen on, siirry lukemaan aiheesta tästä linkistä.

Roolipelaamisen anti

Itselleni ja varmasti monelle muullekin harrastajalle roolipelaamisen tärkein tekijä on toiminnanvapaus pelissä. Romaania lukiessa tai elokuvaa katsoessa voi vain passiivisesti seurata millaisia ratkaisuja henkilöhahmot tekevät. Tietokonepeleissä valinnanvapautta on enemmän, mutta aika pian niissäkin tulee rajat vastaan: tilanteita voi ratkaista vain niillä tavoilla, jotka pelintekijä on etukäteen ottanut huomioon.

Roolipelaaminen on omaehtoista tarinankerrontaa, joten siinä ei ole tällaisia esteitä. Pelihahmot voivat olla ja tehdä mitä tahansa, mistä peliporukka vain pääsee keskinäiseen sopuun. Voit pelata outoja tapauksia tutkivaa FBI-agenttia, elämän merkitystä etsivää robottia, äkkipikaista haltiaprinsessaa – mitä vain, mistä itse innostutte. Kun samaistut pelihahmoosi, koet pelatessa syntyvän tarinan ikään kuin sisäpuolelta, hahmon näkökulmasta.

Pelinjohtaminen on vähintään yhtä siistiä. Pelinjohtaja keksii pelin tarinalle puitteet ja tukee toisten osallistumista yhteiseen tarinankerrontaan. Hän saa nähdä, miten toiset pelaajat tarttuvat hänen ideoihinsa ja luovat yhdessä jotain ainutkertaista. Hän keksii, millaisia tilanteita pelihahmot kohtaavat, mutta pelaajat keksivät, miten pelihahmot niistä selviytyvät. Pelinjohtaja päättää millaisessa maailmassa pelihahmot asuvat, mutta pelaajat päättävät, miten pelihahmot maailmaan suhtautuvat. Pelinjohtajalla on peliporukan tärkein tehtävä, mutta yksin hän ei saa peliä aikaan.

On myös roolipelejä, joissa ei ole yhtä pelinjohtajaa. Tällöin on jokaisen pelaajan vastuulla huolehtia siitä, että kaikki saavat osallistua peliin tasavertaisesti. Tällaisissa peleissä on mahtavaa, kun porukka tuntuu kuin aavistavan, mihin suuntaan tarinaa viedään, vaikka siitä ei avoimesti neuvotellakaan. Sellaiset jaetut tarinankerrontahetket ovat ikimuistoisia.

Joko aloitetaan?

Roolipelaamisen pariin on perinteisesti päädytty kahta eri tietä: joko menemällä mukaan kavereiden peliporukoihin tai tutustumalla roolipelikirjoihin ja kokoamalla sitten oma peliporukka. Suosittelen ensimmäistä vaihtoehtoa ja siksi näiltä sivuilta löytyy Peliseuraa-sivu, jonka kautta voi etsiä pelikavereita.

Jos kuitenkin olet ryhtymässä hommaan omatoimisesti, niin olen koonnut tähän muutamia vinkkejä ja ohjeita, joista luultavasti on hyötyä. Nämä kannattaa lukaista myös siinä tapauksessa, että on itse kokenut roolipeliharrastaja, mutta on aikeissa vetää peliä uusille roolipelaamisen aloittajille.

1: Tutustu sopivaan pelitekstiin

Jos aiot pistää pystyyn oman peliporukan, täytyy sinun toimia aluksi pelinjohtajana. Sinun tehtäväsi on esitellä peli muille ja kertoa, miten pelin säännöt toimivat. Ohessa on muutamia hyviä tekstejä, joista lähteä liikkeelle:
Pankkikeikka (PDF)
Sinivalkoinen Mars (PDF)
Haaksirikkoutuneet (PDF)

2: Sovi pelaajien kanssa pelipäivä ja pelipaikka

Kerro parille hyvälle kaverillesi tai sisaruksellesi, että haluat kokeilla tällaista peliä heidän kanssaan. Osallistujien ikäero ei ole este sinänsä, mutta kokemus osoittaa, että yleensä suunnilleen samanikäisillä on samankaltainen maku tarinan tyylin ja sisällön suhteen.

Pelitilan on hyvä olla sellainen, jossa voi keskustella rauhassa, olipa kyseessä sitten oman kodin olohuone tai paikallinen hampurilaisravintola. Pelitarvikkeet riippuvat pelistä, mutta kirjoitusvälineitä, paperia ja noppia tarvitaan miltei aina.

3: Aloita peli sähäkästi

Kun väki on koolla ja pelaamisen on tarkoitus alkaa, varo että homma ei pysähdy esimerkiksi pitkälliseen hahmonluontiin. Tulevan pelin fiktiolla voi vähän fiilistellä etukäteen ja siihen voi hakea tuntumaa, mutta eteenpäin pitää päästä. Tämän takia suosittelen käyttämään noita yllä olevia skenaarioita, joissa kussakin on napakka hahmonluontiprosessi.

Kuvaile avauskohtaus ytimekkäästi ja kysy, mitä pelaajan hahmo on tekemässä. Näin pääset samantien interaktioon pelaajan kanssa ja tällaiselle yhteiselle tarinankerronnalle koko peli perustuu. Avauskohtaus myös paljastaa nopeasti millaisella asenteella pelaaja lähestyy peliä. Jos hän ryhtyy innokkaasti hahmonsa toimien kuvailuun, tiedät että sinun tarvitsee lähinnä reagoida pelaajan toimiin. Vastaavasti jos pelaaja on hiljainen, tiedät että sinun pitää pelatessa tarjota pelaajalle toimintamahdollisuuksia, joihin hän voi puolestaan reagoida.

4: Tue pelaajien luovuutta

Pelatessa sinun pelinjohtajana tarvitsee vain luoda kiinnostavia tilanteita, joita pelaajat voivat hahmoillaan ratkoa. Selkeät vaihtoehdot voivat auttaa, mutta anna pelaajille vapaat kädet tehdä kaikki päätökset hahmojensa toimista.

Vaikka pelaajien keksimät ratkaisut tuntuisivat epäuskottavilta tai tyhmiltä, hyväksy ne silti. Ensimmäisellä pelikerralla on mukavampi oppia roolipelaamisen vapaus ja roolipelaamisen perusidea yhteisenä mielikuvitukseen pohjautuvana tarinankerrontana. Myöhemmin voi sitten vähitellen ohjata pelaajia pelaamaan hahmojaan vähän tolkullisemmin.

5: Lopeta kun vielä on kivaa

Ensimmäisen roolipelikerran ei kannata kestää enempää kuin 45 minuuttia. Siihen mennessä pelaajat ovat kyllä jo oivaltaneet mitä roolipelaaminen on. Teille on myös selvinnyt, onko roolipelaaminen sellainen juttu, joka saa pelikaverisi innostumaan. Jos he tykkäsivät, voitte myöhemmin palata roolipelien pariin. Jos taas homma ei tuntunut toimivan, se on ohi alle tunnissa.

Tietysti jos pelaajat ovat kerrasta myytyjä ja aivan innosta pinkeitä eikä teillä ole kiire mihinkään, niin toki sitä peliä voi jatkaa vaikka samantienkin. Tyypillisestihän roolipelejä pelataan useampi tunti kerrallaan. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että pelaajat viihtyvät – ei roolipeleissä itsessään ole mitään sellaista, miksei niitä voisi pelata vaikkapa alle tunnin mittaisia pelikertoja.

6: Eteenpäin!

Jos pelaajat tykkäsivät, voitte sopia seuraavan pelikerran. Tuolta alun listalta voi poimia lisää pelattavaa. Ennemmin tai myöhemmin edessä lienee siirtyminen laajempiin peliteksteihin. Pelivalikoima on laaja, mutta suosittelen seuraavia aloittelijoille:

  • Astraterra (2014) on scifi-roolipeli tutkimusmatkailijoista, jotka käyttävät muinaisia kaukoportteja. Peli on kirjoitettu erityisesti lasten kanssa pelattavaksi. Lue lisää pelin omilta kotisivuilta.
  • Heimot Mini (2007) on tiivistelmä scifi-roolipeli Heimoista, jossa pelihahmot seikkailevat ympäri avaruuden maita ja mantuja. Peli on ladattavissa ilmaisena PDF-versiona julkaisijan verkkokaupasta. Lue lisää pelin omilta kotisivuilta.
  • Myrskyn sankarit (2013) on fantasiaroolipeli metsässä asuvista kapinallisista, jotka taistelevat pahan keisarin hirmuvaltaa vastaan. Peli on kirjoitettu aloittelijoita varten ja sitä on saatavilla kirjakaupoista ja tavarataloista. Lue lisää pelin omilta kotisivuilta.
  • Sonatan hehku (2012) on pelisäännöt sisältävä skenaario Bliaron-roolipeliin, jossa hahmot ovat lainsuojattomia velhoja. Skenaario on ladattavissa ilmaisena PDF-versiona julkaisijan kotisivuilta. Lue lisää pelin omilta kotisivuilta.

Roolipelikirjojen valikoima on valtavan laaja (ks. listausta suomenkielisistä roolipeleistä). Koska roolipelaamisen aloittajat tulevat erilaisista taustoista, on vaikea nimetä yhtä kaikille sopivaa aloittelijapeliä.  Kannattaa siksi silmäillä useampaa eri peliä, jotta oma suosikki löytyy. Kirjastoissa tapaa olla hyvä valikoima roolipelejä, mikä on kätevä tapa tutustua eri roolipeleihin. Voi myös katsastaa, josko lähimaillasi sattuisi olemaan Fantasiapelien liike. Siellä myyjät osaavat varmaan neuvoa sopivan roolipelin hankinnassa. Ehdotuksia sopivista roolipeleistä voi kysyä myös aiemmin mainituilta roolipelifoorumeilta.

Jäikö jokin asia askarruttamaan tai syntyikö muita kysymyksiä? Tavoitat meidät Roolipelitiedotuksen yhteydenotto-sivun kautta.

%d bloggers like this: