Yhteinen suomalaisen roolipeliskenen tiedotuskanava
Jos roolipelaaminen on jo sinulle tuttua, siirry toki tästä linkistä lukemaan roolipeliharrastuksen aloittamisesta!
Roolipelissä osallistujat ottavat itselleen sovitun pelihahmon roolin ja roolihahmonaan kuvailevat tai esittävät sitä, mitä hahmo tekee, puhuu tai ajattelee. Roolipelejä voidaan pelata monin eri tavoin, mutta aina pelissä on olemassa jonkinlaiset osallistujien tuntemat säännöt, joita pelin kuluessa noudatetaan. Roolipeli poikkeaa muista peleistä siinä, että roolipelissä ei tavallisesti ole voittajaa tai häviäjää, eikä pelissä ole yleensä keskeistä maaliin tai loppuun pyrkiminen, vaan pelin ”tarkoitus” on pelaamisen mielenkiintoisuus ja hauskuus itsessään eli toimintana sinänsä.
Pöytäroolipeli on alkuperäinen ja ensimmäinen roolipelaamisen muoto. Nimitystä pöytäroolipeli (engl. tabletop role-playing game) käytetään kuitenkin yleensä vain silloin, kun halutaan erityisesti tehdä ero muuhun roolipelaamiseen,käytännössä lähinnä larppaamiseen. Tavallisesti puhutaan yksinkertaisesti roolipelistä.
Pöytä ei ole pelissä välttämätön, pelata voidaan muuallakin kuin pöydän ääressä, mutta tavallisesti käytetään kuitenkin kynää ja paperia. Paperille voidaan kirjata pelin tapahtumia ja myöhemmin tarvittavia tietoja, kuten henkilöiden tai paikkojen nimiä tai erilaisia toimintaohjeita. Tärkein paperi on kuitenkin se, jolle merkitään pelihahmon tiedot. Pelin alussa siihen kirjoitetaan ainakin pelihahmon nimi ja ne tiedot, jotka ovat kyseisen pelin kannalta oleellisia. Pelin aikana hahmolomakkeeseen päivitetään hahmon kuntoa, tietoja ja taitoja koskevat muutokset. Hahmolomakkeelle voidaan pelin kannalta välttämättömien tietojen lisäksi esimerkiksi laatia hahmolle sukupuuta tai henkilöhistoriaa, piirtää hahmosta kuvia tai merkitä pelihahmon muistiinpanoja.
Esimerkki hahmolomakkeesta
Joitakin roolipelien sääntökirjoja
Roolipelien käyttämiä erikoisia noppia
Roolipelissä tapahtumat kuvaillaan sanallisesti ja ne tapahtuvat pelaajien mielikuvituksessa.
Peli alkaa tavallisesti pelinjohtajan esittelemästä alkutilanteesta, jota voidaan nimittää skenaarioksi. Skenaariossa paljastuvat perusasiat maailmasta, jossa roolipeli tapahtuu; usein hahmotellaan pelihahmojen tehtävää ja mahdollisesti myös hahmojen taustaa. Tavallisesti pelin lähtökohtana ja toiminnan motivoijana on jonkinlainen konflikti, haaste tai kohtaaminen.
Pelin edetessä pelinjohtaja kuvailee pelaajille ympäristöä ja tilanteita, joihin pelihahmot joutuvat. Kun hahmot joutuvat johonkin ongelma- tai valintatilanteeseen, pelinjohtaja kysyy pelaajilta, mitä näiden hahmot tekevät. Pelaajat miettivät tilannetta ja tekevät ratkaisunsa, ja noppien heitolla tai muulla sovitulla tavalla ratkaistaan, miten hyvin pelihahmot toimissaan onnistuvat.
Roolipeli rakentuu oikeastaan vasta pelaamistilanteessa. Vaikka pelinjohtaja on suunnitellut seikkailua etukäteen, pelaajat voivat johdattaa peliä aivan eri suuntaan kuin pelinjohtaja oli alunperin ajatellut. Esimerkiksi pelaajat voivat päättää pelihahmojensa jäävän moneksi päiväksi tutkimaan tarkemmin seutua, jonka pelinjohtaja on ajatellut olevan vain läpikulkualue matkalla jonnekin muualle. Tällöin pelinjohtajan on äkkiä pystyttävä kuvaamaan ympäristöä paljon tarkemmin kuin hän oli alun perin ajatellut, ja hänen on pystyttävä saamaan mielenkiintoisia piirteitä paikkaan, johon ei sellaisia ollut suunnitellut. Pelinjohtajan on aina oltava valmis improvisoimaan, sillä kaikkia mahdollisuuksia ei pysty ottamaan etukäteen huomioon. Roolipelaamista voidaan verrata yhteisen tarinan kertomiseen.
Liveroolipelissä eli larpissa pelaajat pukeutuvat pelihahmoikseen ja ”esittävät” sitä itselleen ja toisille pelaajille pelaamiseen järjestetyssä ympäristössä. Pelaamista voi verrata esimerkiksi improvisoituun näyttelemiseen, jossa ei kuitenkaan ole varsinaista yleisöä, vaan roolia ”esitetään” itselle ja toisille pelaajille.
Liveroolipelejä voidaan pelata pienissä, alle kymmenenkin hengen peliryhmissä, mutta todella suurissa peleissä voi olla mukana satakunta pelaajaa tai enemmänkin. Tavallisimmin larpeissa on mukana noin 20-30 pelaajaa. Larppeja järjestetään hyvin monenlaisissa paikoissa: paljon pelataan esimerkiksi leiri- ja kurssikeskuksissa, mutta myös pelinjohtajien (tai heidän vanhempiensa) kodeissa ja kesämökeillä järjestetään runsaasti pelejä.
Livepeli itsessään kestää muutaman tunnin, joskus vuorokauden tai viikonlopun, mutta suunnittelu ja järjestelyt alkavat tavallisesti jo kuukausia ennen peliä. Pelinjohtaja (joita voi olla yksi tai useampia) kirjoittaa etukäteen pelihahmot ja niiden taustat, tavoitteet ja keskinäiset suhteet. Lisäksi hän hankkii pelipaikan ja laatii sinne peliin sopivat lavasteet sekä suunnittelee tarvittavat matkustus-, majoitus- ja ruokailujärjestelyt.
Pöytäroolipelaaminen ja larppaaminen ovat tunnetuimmat roolipelaamisen muodot, mutta näiden lisäksi roolipelejä pelataan myös muilla tavoin.
Postipelaaminen oli pöytäroolipelien erikoismuoto pelaamisen alkuvaiheessa. Siinä pelaajat ja pelinjohtaja olivat yhteydessä toisiinsa postitse, ja pelaamisen tapahtumat etenivät kirjeiden välityksellä.
Myös tietokoneella ja pelikonsoleilla pelataan paljon roolipeleiksi nimitettyjä pelejä, joilla on usein juurensa pöytäroolipeleissä. Nämä ovat roolipelejä siinä mielessä, että pelaaja ottaa pelihahmon roolin, joka ei ole vain koriste, vaan hahmolla on tärkeä merkitys pelaamisessa. Tavallisesti pelin kuluessa pelihahmon kyvyt ja taidot kehittyvät, ja se saa tai hankkii varusteita ja tarvikkeita, jolloin hahmo pystyy entistä parempiin suorituksiin pelissä ja pelaaminen on entistä palkitsevampaa.
Nykyään myös tietokoneelle ostettavia roolipelejä voi pelata yhdessä muiden pelaajien kanssa. Tämän mahdollistavat internetissä pelattavat roolipelit, joita pelaavat monet pelaajat samanaikaisesti. Oman pelaamisen lisäksi myös muiden pelaajien tekemät ratkaisut vaikuttavat pelin kulkuun. Tällaisia pelejä kutsutaan lyhenteellä MMORPG (Massive Multiplayer Online Role Playing Game).
Chat-peleissä pelaajat kirjoittavat pelihahmojensa vuorosanat ja toiminnan ja lähettävät viestin muille pelaajille internetin IRC- tai muilla chat-kanavilla.
Toinen internetissä pelattava roolipelaamisen muoto on foorumipeli (ks. esimerkki). Kun chat-pelissä pelihahmot ovat reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa, foorumeilla pelattaessa pelihahmojen ei ole pakko olla paikalla foorumeilla yhtä aikaa, vaan interaktiossa voi hyvin olla tuntien tai muutaman päivänkin viive. Foorumipeleissä pelaajat kirjoittavat toimintansa ja vuorosanansa tavallisesti laajemmin ja täydellisemmin kuin chat-peleissä, eikä erilaisia merkkejä käytetä läheskään yhtä paljon.
Teksti on peräisin Merja Leppälahden teoksesta Roolipelaaminen – Eläytymistä ja fantasiaharrastusverkostoja (Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 93, 2009)
Toinen katsaus ja lisätietoa mm. roolipelaamisen historiasta löytyy kätevästi Wikipedian artikkelista roolipeli.
Larppaamisesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Suomen liveroolipelaajien esittely.
BlogosfääriLaita tämä hieno banneri verkkosivullesi:
Roolipelitiedotus 