Roolipelitiedotus

Yhteinen suomalaisen roolipeliskenen tiedotuskanava

YLE:n artikkeli roolipeleistä Suomessa

Tänään YLE:n kulttuurijournalismia tuottava Kulttuuricocktail julkaisi Sari Casalin artikkelin Dungeons & Dragons opetti yhden sukupolven pelaamaan roolipelejä – löytääkö uusi sukupolvi noppien ääreen?. Artikkelissa Casal haastattelee Fantasiapelien perustajaa Lauri Tudeeria ja pitkäaikaista roolipelivaikuttajaa Mike Pohjolaa.

Casal kertoo suomalaisen roolipelaamisen historiasta ja pohtii sen nykytilaa. Roolipelaamisen suosio oli 1980-luvun Suomessa korkealla tasolla mm. Dungeons & Dragonsin ja suomenkielisten pelien ansiosta. Vaikka roolipelaaminen on saanut näkyvyyttä viimeaikaisissa tv-sarjoissa, ei Fantasiapelien myyntilukujen perusteella uutta nousukautta ole nähty. Roolipelaaminen on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa Suomessa eikä ole harrastuksena katoamassa mihinkään.

Suosittelen lämpimästi jutun lukemista kaikille harrastajille ja aiheesta kiinnostuneille.

Mainokset

3 responses to “YLE:n artikkeli roolipeleistä Suomessa

  1. hkokko 02.12.2017 21:36

    Meidän peliporukka on se jonka Lare tuossa mainitsee. Yhdessä aloitimme, edelleen jatkamme 🙂 Meillä on kahdesta uudesta sukupolvesta pelaajia alkuperäisporukan lisäksi. Hieno artikkeli.

  2. Sami Koponen 02.12.2017 22:00

    On ymmärrettävää, että toimittaja nojaa Fantasiapeleihin tietolähteenään, mutta itse olen kyllä pohtinut, millainen Fantasiapelien asema roolipeliharrastuksen kannalta nykyään mahtaa olla.

    Totta kai Fantasiapelit ansaitsee täyden kunnian paitsi pelien maahantuomisesta, saatavuuden takaamisesta niin myös niiden suomentamisesta. Nykyään verkkokaupat ovat kuitenkin iso tekijä, eikä Ace Pelit ole julkaissut suomenkielisiä roolipelejä sitten 1990-luvun. En esimerkiksi ole nähnyt, että Roolipelaajien Suomi -FB-ryhmässä juuri kukaan linkittäisi Fantasiapelien sivuille. Tänä päivänä on mahdollista ostaa peli suoraan tekijältä kun 1990-luvulla oli oikeastaan pakko mennä jälleenmyyjän kautta.

    Toimittaja ei liioin onnistunut puristamaan Mike Pohjolalta yhtään tarkempia tietoja Myrskyn sankareiden menestyksestä. Miten paljon peli myi isojen markettien ja kirjakauppojen kautta? Kuinka paljon Pohjola on saanut palautetta siitä, että peli on saanut uudet ihmiset harrastamaan roolipelaamista? Miten iso yhteisö Myrskyn sankareilla on tänä päivänä?

    Se, että Fantasiapeleissä myydään vähemmän roolipelejä kuin muita ei-elektronisia pelejä, ei sinänsä ole uutta tietoa. Näin on myös kansainvälisessä skenessä (ks. ICv2:n luvut, joiden mukaan Yhdysvalloissa lautapelit ovat noin seitsemän kertaa isompi bisnes kuin roolipelit). Roolipelien myyntiluvut eivät kuitenkaan ole paras mittari roolipeliharrastuksen laajuuden mittaamiseen. Varsinaiseen harrastajamäärään pitäisi päästä kiinni, mutta vaikea uskoa, että siitä olisi kenelläkään mitään kunnollista tietoa. Tudeerin mainitsema elinvoimaisena pysyvä joukko kuvannee pikemminkin Fantasiapelien roolipelejä ostavaa asiakaskuntaa kuin roolipeliharrastajien joukkoa yleisellä tasolla.

    • hkokko 03.12.2017 00:12

      Tämä oli luonnollisesti lokaali artikkeli, hyvä ja positiivinen sellainen, jotenkin en usko että sen tarkoitus oli olla täydellinen katsaus. Ei totaali totuus jota lienee vaikea kaivaa esiin.

      Gencon pari vuotta sitten näytti olevan järkyttävän kokoinen ja varsin elinvoimainen ja yleisöä näytti olevan vauvasta vaariin – yleisöä oli niin valtavasti että ei voinut tehdä johtopäätöksiä – pelit joihin osallistuin olivat aikuisten täyttämiä, ei välttämättä nuorten aikuisten. Siellä oli valtavasti rooli- ja figupelaajia ehkä vähemmän lautapelaajia.

      Ropeconissa näytti myös olevan monenikäisiä mutta painotus oli silmämääräisesti kuitenkin jo varhaisimman opiskeluiän ohittaneissa. Mitähän näiden kasvustatistiikat ikäjakaumittain kertoisivat meille.

      Itse ostan enemmän roolipelimateriaalia kuin aikaisemmin mutta suurin osa niistä tulee Drivethrurpg:n, Kickstartereiden ja Patreonin kautta sekä jossain määrin DesignMechanism:in ja Chaosiumin kautta. Tämä siksi että ostan enimmäkseen pienjulkaisijoiden ja mikrojulkaisijoiden materiaalia ja niitäkin sähköisenä, en isojen julkaisijoiden print tai sähköistä materiaalia. Tästä huolimatta käyn säännöllisesti (ehkä kerran kuussa) Fantasiapeleissä ja usein / silloin tällöin tulee ostettua jotain sieltäkin.

      Anekdotaalinen evidenssi – peliporukassani on alkuperäisen jengin joka oli lukiolaisia 70 luvun lopulla tai yhden tapauksessa 80 luvulla lisäksi kolmekymppisiä ja kaksikymppisiä joilla on ikäisiään roolipeliporukoita – jotka näyttävät pelaavan myös muissa peliporukoissa kuin meidän ja jotka pelaavat myös lautapelejä. Otaniemessä näyttää olevan opiskelijoiden roolipeliyhdistys. Lautapelejä näytetään pelaavan suhteessa paljon enemmän kaikissa kerroksissa kuin niitä pelattiin silloin kun me aloittelimme ja useammassa porukassa (eli henkilöt osallistuvat useampaan ryhmään useammassa kontekstissa joka pelaa ’aikuisten’ lautapelejä sen lisäksi että saattavat pelata 1-2:ssa roolipeliporukassa). Näissä ryhmissä on paljon ryhmiä joiden jäsenet eivät pelaa ollenkaan roolipelejä ja niiden määrä (henkilöiden ja ryhmien) näyttää anekdotaalisesti kasvavan enemmän kuin roolipelaajien tai roolipeliryhmien määrä.

      New Yorkin, Pariisin ja Lontoon pelikaupoissa omien havaintojen mukaan tuntuu olevan enemmän lautapelejä kuin roolipelejä (Compleat Strategist, L’Oeuf xxx ja se scifi kirjakauppa jossa kaupattiin myös peljä, nimeä en muista). Roolipelikauppojen lukumäärä (ja ehkä roolipelivalikoimakin niissä) ja koko näyttää myös pienevän siitä mitä se oli 70-luvun lopulla ja 80-luvulla. Drivethrurpg:n kautta saatavan roolipelikaman lukumäärä näyttää taas lisääntyvän jopa tukahduttavassa määrin. Lautapelikauppoja tuntuu anekdotaalisesti löytyvän helpommin.

      Belgiassa on ainakin yksi valtava pelikerho jolla on oma iso kellari kerhohuoneistona (mahtuu useita kymmeniä pelaajia kerrallaan). Siellä pelataan useita kertoja viikossa monenmoisella ikärakenteella kaikkea figupeleistä, lautapeleistä jopa roolipeleihin.

      Roolipelifoorumeilla joissa itse vaikutan tuntuu olevan hyvin paljon varsin pitkään peleissä mukana olleita ja vain hyvin harvoin tuoreita kasvoja (BasicRoleplaying, DesignMechanism, Google+:n vastaavat foorumit ja muualla vastaavat). Tämä voi johtua helpostikin oman kiinnostusalueen siiloutumisesta enimmäkseen noihin alueisiin ja niiden suhteelliseen suosioon (tai suosion puutteeseen).

      Selkeästi on luonnollisempaa ja hyväksytympää olla roolipelaaja nyt kuin 70-90 luvulla – ainakin it ympyröissä.

      Erilaisia ”open source” tai yhteistyöprojekteja tuntuu olevan liikenteessä aika paljon. Itse olen mukana kahdessa työkaluprojektissa rakentamassa kontenttia roolipelityökaluihin ja vaikuttamassa työkalun sisältöön. Näiden jäsenet tuntuvat olevan nettiprojektien tapaan sieltä täältä ja ikärakennetta vaikea päätellä mutta etupäässä aikuisia ja jo pitkään roolipeleissä mukana olleita.

      Kaikki edelläoleva edelleen kovin subjektiivista ja en itse vaikuta skenessä mitenkään laajalti oman peliporukan saati sitten suosimieni pelien ulkopuolella (onkohan tämä kovinkin yleistä) joten näkyvyys on varmaan kovin kapea.

      Oli mukava lukea yleispositiivinen artikkeli harrastuksestamme ja nähdä joidenkin Suomessa pelaamiseen vahvasti vaikuttaneiden tulevan haastateltua – niin kuin aina toimittajan artikkeliin kirjoittama näkökulma saattaa poiketa asiaan vihkiytyneiden kulmasta tarkoituksella tai tarkoituksetta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: