Roolipelitiedotus

Yhteinen suomalaisen roolipeliskenen tiedotuskanava

d20-säännöt julkaistu suomeksi

Seppo Raudaskoski on kavereineen urakoinut Dungeons & Dragons -roolipelin kolmannen laitoksen SRD-säännöt suomenkielisinä verkkoon jaettaviksi. Lohikäärmeen Luolaksi nimetty verkkosivu löytyy täältä.

Kyseessä on siis ns. d20-säännöt, jotka olivat kovaa valuuttaa 2000-luvun alkupuolella. Suosituimmista nykypeleistä sekä D&D:n neloslaitos että Pathfinder rakentuvat pitkälti kyseisten sääntöjen varaan, joten kyllä tuosta ihan sääntödokumenttinakin oma hyötynsä on. Ehdottomasti tärkeimpänä pidän kuitenkin kattavaa suomennostyötä. D&D:n moderneja laitoksia pelatessa joutuu jatkuvasti viittaamaan erilaisiin sääntötermeihin, joten pelaaminen kuulostaa hämärältä fingelskalta: ”Heitä sitä noppaa ja lisää siihen se sun ättäkboonus ja sit verrataan sitä tän hirviön aaseehen”. Suomennosten käyttöönottamisen jälkeen sama alkaa kuulostaa suomelta: ”Heitä sitä noppaa ja lisää siihen sun hyökkäyshyvitys ja sit verrataan sitä tän hirviön panssariluokkaan”.

Advertisements

5 responses to “d20-säännöt julkaistu suomeksi

  1. Eero Tuovinen 01.01.2013 02:48

    Onpas käännös. Olemme varmaan viettäneet eri kaninkoloissa nuoruutemme, kun itse valitsisin niin toisenlaiset sanat melkein joka asialle. Tässä on ikäänkuin sellainen voimakas alkuperäisyysstrategia ollut, että ei voi käyttää skenessä vakiintuneita käsitteitä, vaikka olisivat kauniitakin, koska kaikki vieraskantaiset sanat on puunattava pois, olivat sitten latinalaista, ruotsalaista tai englantilaista juurta, ja olivat sitten 1900-luvulla tai 1400-luvulla lainattuja. Ihan tuosta minuutin silmäilyllä osuu jo paljon huvittavia osumia:

    Sanaa ’plane’ ei voi kääntää ”sfääri” minun päässäni, koska ’sphere’ on osa perinteistä D&D-terminologiaa ja tarkoittaa ihan eri asiaa (esim. AD&D:n 2.-laitoksessa nykyistä ’domain’-nimellä kulkevaa pappien ominaisuutta kutsutaan sfääriksi, puhumattakaan sitten kirjaimellisistä palloista).

    Sanaa ’bonus’ ei voi kääntää jotta ”hyvitys”, koska kysymys ei ole kaupasta, vaihdosta tai muusta liiketoimesta, josta saatava hyvitys olisi kyseessä. Jos on pakko olla niin hypernatiivi, että latinalaisperäinen, paljon käytetty sivistyssana ”bonus” ei käy, niin itse valitsisin jotain tyyliin ”lisä(-ys)”.

    Sana ’familiar’ on perinteisesti haastava, mutta en ehkä olisi niin epätoivoinen että latinaksi ”famulus” – kyseessä kuitenkin on yleinen ja tunnettu konsepti myös ihan kansanperinteessä, jos nimi ei olekaan ihan selvä. Esimerkiksi skandinaavis-suomalainen uskomusolento ”para” on täsmälleen sama otus kuin englannin ”familiar”, joten se olisi luonteva suomennos myös tälle D&D:n sääntökäsitteelle. Varmasti jos peleissäni olisi ollut enemmän näitä niin olisin valinnut jonkun tällaisen vakionimen; käytännössä pelaajat ovat puhuneet ”lemmikeistä”, erottelematta samoojien ja druidien eläimistä puhekielessä.

    (Tuohon voisi joku sanoa, että ei kenenkään voi odottaa tuntevan harvinaista sanaa kuten ”para”. Monenko amerikkalaisen sitten kuvittelet tuntevan sanan ”familiar” substantiivina? Se on pelin henki D&D:ssa, kuten monessa muussakin fantasiapelissä, että se on täynnä harvinaista sanastoa, jonka käännöksenkin pitäisi olla kaunista ja läpinäkyvää, eli helppoa käyttää kaksikielisessä ympäristössä.)

    Hahmoluokkien nimet eivät jännästi seuraa tuota kotoistamisperiaatetta, vaan sen verran on taivuttu että ”bardi”, ”druidi”, ”barbaari” ja ”paladiini” ovat suoria lainoja eivätkä esimerkiksi ”soittoniekka”, ”noita”, ”alkuasukas” ja ”pyhä ritari”. Ainoa mikä näissä pelin melkein keskeisimmissä termeissä pistää silmään on ’wizard / sorcerer’ parivaljakon kääntäminen ”velho / taikuri”. Täällä meillä päin ’wizard’ on ”velho”, mutta ’sorcerer’ sitten pikemminkin jotain tyyliin ”väkimies” tai muu vastaava, joka korostaa sitä että kyseessä on spontaani, verenperimään liittyvä taikavoima eikä velhon tyylinen maailmankaikkeuden salaisuuksien tuntemiseen nojaava.

    Tämä taikuusterminologia on näköjään aivan erityisen sekavaa, itse olisin kyllä pitänyt nämä originaalin latinalaisperäiset, myös englanniksi esoteeriset käsiteviidakot ennallaan. ’Abjuration’ voisi ihan hyvin olla ”abjuraatio”, mikä tekisi siitä läpinäkyvämmän käyttää kuin ”estäntä”, noin esimerkiksi, tai ”mananta” paremmin ”nekromantia” (varsinkin kun koko ”manaamisen” käsitteen odottaisi ennemminkin koskevan ’conjuration’ -loitsujen eli ”lietsonnan” ’summoning’-alalajia). Ihmisethän näitä käyttävät eivätkä sellaiset teoreettiset fennomaanit, joiden ei koskaan tarvitsisi pystyä käyttämään englanninkielistä oheismateriaalia. Täällä loitsimissanastossa on niin paljon omasta päästä revittyä uudissanaa, joiden käyttötarkoitusta ei voi päätellä, että tätä olisi tosi vaikeaa käyttää rinnan englanninkielisen kanssa. Pitää olla huomattava asiantuntemus päällä systeemiä kohtaan, että pystyy sanomaan edes kuvauksen perusteella, että mitä pelin sääntökäsitettä ”kirjokuvio” tarkoittaa, kun mukana määritelmissä ei edes ole englanninkielistä alkuperäistermiä suluissa tai jotain.

    Noin ylipäätään tämä tietysti kuulostaa oudolta täältä katsottuna, kun itse en ole koskaan pelannut D&D:ia (tai mitään muutakaan) tuolla esitetyllä esitetyllä fingelskalla, vaan suomennamme käsitteistöä sitä mukaa kun käytämme sitä. Niinpä sanomme ihan itsestäänselvyytenä että ”haarniskaluokka”, ”ominaisuus”, ”kyky”, ”kunto, emmekä ”panssariluokka” (tulisi mieleen jonkinlainen haarniskan paksuus tästä), ”kyky”, ”valtti”, ”ruumiinkunto”. Toisen paikallisen piirin oma kielitraditio näyttää sitten väistämättä hassunkuriselta, vaikka ei olisikaan mitenkään selvästi huonompaa.

    Ihan jännä projekti sinänsä, mukavaa että joku on malttanut tämänkin tehdä. Tykkään itse niin kielestä, että sen takia istuin tässä näitäkin käännösratkaisuja makustelemassa hetken.

    • Seppo Raudaskoski 02.01.2013 21:23

      Hei, Eero! Kaikesta olet tietysti oikeassa oman peliporukkasi ja traditiosi näkökulmasta. Tämä projekti onkin nähtävä pitkällisenä vastauksena kysymykseen, miten minä suomentaisin D&D:n jos saisin itse päättää. Sen verran kuitenkin oikaisen, että alkukielinen terminologia on haettavissa esiin tuolta: http://www.lohikaarmeenluola.fi/SRD_HTML/Sanasto.php

      Noita sanastoon pantuja ”olennaisia” termejäkin on muistaakseni vähän päälle 3 500, joten jokainen lukija löytää sieltä varmasti yllin kyllin inhokkeja, jos kohta ehkä jotain hyvää ja hyödyllistäkin.

      • Eero Tuovinen 02.01.2013 21:34

        Näinhän se on. Hirmu laaja peli ylipäätään tuo kolmoslaitos, ei yhtään ihmetytä että tässä on mennyt vuosikymmen että kukaan ylipäätään on pannut suomennoksen paperille. Nythän tuosta on helppoa kenen vain ottaa tuo teksti ja toimittaa sanasto mieleisekseen, jos tarvitsee suomenkielisen tekstin ja joku käännösratkaisu ärsyttää. Sillä lailla ratkaiseva edistysaskel suomenkieliselle kolmoslaitokselle – ja D&D:lle ylipäätään.

        Mutta on se silti hurjaa ihan selkäydintasolla nähdä jonkun kutsuvan ominaisuuksia kyvyiksi, kun on itse käyttänyt käsitteitä vuosia ja varmaan tuhansia kertoja. En ole livenä tavannut ketään jolla olisi vakiintunut joku muu kuin ability = ominaisuus. Olisikohan jonkinlainen aluemaantieteellinen juttu vai mikä…

  2. Seppo Raudaskoski 02.01.2013 22:04

    Justiinsa näin. Vaikkei tykkäisi Lohikäärmeen Luolasta pelinä, voi silti hyödyntää sitä resurssina. Sivuston teksti on OGL:n alaista, joten kuka tahansa saa tehdä sille mitä tahansa ja halutessaan vaikkapa julkaista aikaansaannoksensa Paunan vanhat myyntiennätykset lyöden. D&D on pelinä vielä nuori, alle 40-vuotias, joten paras versio siitä on luultavasti vielä tekemättä ja se voitaisiin tehdä ihan hyvin suomeksi.

    Meillä Rovaniemellä pelattiin aikoinaan englanninkielistä punaboksia ja puhuttiin varmaan abilityistä. 🙂 Tämä käännöshanke taas on ollut melkoista sanapalapelin tekoa, jossa sanat ovat päätyneet sinne minne ovat parhaiten tuntuneet sopivan. Luulen, että ”kyvyn” valintaan on vaikuttanut vahvasti se, että se tuntuu iskevämmältä yhdyssanojen määriteosana (kykytesti, kykyvauriot, kyvynriisto) kuin ”ominaisuus”.

  3. Eero Tuovinen 03.01.2013 02:32

    Meidän pitää tuo Kopos-Sami houkutella viilaamaan tästä painotuote ensi Ropeconiin. Se on aiemminkin nimittäin spekuloinut D&D:n julkaisemisesta suomeksi. Nyt kun joku muu on tehnyt valtaosan työstä, niin tekosyitä on vähän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: