Tapahtumapaikkana on Puolivälinkankaan nuorisotalo (Mielikintie 7, Oulu), eli ei se Maraconeista tuttu Kaijonharjun nuorisotalo. Ovet avataan perjantaina klo 13 ja pelata saa siitä eteenpäin aina sunnuntaihin saakka.

Lisätietoa CRYO:n sivuilta tai Facebookista.

Myrskyn sankarit – Suurkuninkaan miekka

Mike Pohjola näyttää kyntensä. Hän aloitti Myrskyn sankarit -roolipelin joukkorahoituksen voimin. Minä ja moni muu skeneaktiivi ei uskonut, että Mike saisi kasaan kymppitonnia, mitä kampanjan onnistuminen vaati. Mutta sehän toimi: Mike keräsi 16 000 dollaria (reipas 12 000 euroa). Sitten hän näyttää lisää lihasta ilmoittaessaan, että tulevan pelin julkaisee lautapelipuolelta tuttu Tactic. Historian siipien havinaa: juuri Tactic julkaisi 1980-luvun lopulla kotimaisen ANKH-roolipelin.

Eikä hehkutus jää tähän, sillä kyseessä ei todellakaan ole mikään sääliele Tacticin puolelta. Tacticin toimitusjohtajan Markku Heljakan mukaan “Aika on kypsä roolipelien paluulle. Julkaisemme Myrskyn sankarit – Suurkuninkaan miekan tänä vuonna Suomessa ja ensi vuonna Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Sen jälkeen vain taivas on rajana!”

Kiitos Mike! Tänään on hyvä päivä olla roolipelaaja.

Lue koko lehdistötiedote täältä.

Fantasiapelien verkkokaupasta on tässä yhteydessä sopivaa todeta, että siellä on myös tapahtunut pientä päivitystä. Mistään suuresta muutoksesta ei ole kyse, eivätkä harvemmin asioivat varmaankaan edes huomaa mitään eroa. Hakutoimintoa on mm. hieman terävöitetty. Satuin siinä samalla huomaamaan, että joitakin vanhoja suomenkielisiä roolipelejä saa nyt ihan uloskantohintaan. Esimerkiksi Stormbringer, joka oli itselleni se ensimmäinen enemmän tahkottu roolipeli ja jota pidän edelleen mukavan kevyenä perusfantasiapelinä, lähtee nyt vitosella. Muita alejyrän alle jääneitä ovat näemmä Paranoia, Twilight:2000 lisäosineen ja Cyberpunk 2020:n lisäosat. Alehinnoittelusta voisi veikkailla, että tavara on kohta loppumassa, joten nyt kannattaa hankkia klassikot omaksi!

Mike Pohjolan uudesta pelistä Myrskyn sankareista on ollut puhetta tässä blogissa jo pariin kertaan, joten en tässä vaiheessa enää puhu siitä sen enempää. Lyhyesti sanottuna lapsille suunnattu aloittelijapeli Pohjolan aikaisemman fantasiaroolipelin Myrskyn ajan hengessä. Lisätietoa saanee pelin verkkosivuilta.

Useampikin uusi pelijulkaisu liittyy Risto Hietaan, joka julkaisi pelejä 1990-luvulla, mutta on sittemmin viettänyt hiljaiseloa julkaisuskenen suhteen. Hieta on kuitenkin pitänyt taitonsa terässä, mistä osoituksena hän voitti jokunen vuosi takaperin Ropeconin skenaariokilpailun Jää hiljaisuus -skenullaan. Hieta on lyöttäytynyt yhteen Myrrysmiesten kanssa, eli firma huolehtii julkaisujen taittamisesta ja kustantamisesta. Näistä tulevista pelijulkaisuista Lännen maat – roolipeli valoon astumisesta käsittelee muinaisegyptiläistä kuolemaan liittyvää mytologiaa (ks. Hiedan kotisivu). Pelissä on ilmeisesti yksi pelaajahahmo, jonka sydämen puhtautta useampi pelinjohtaja testailee. Toinen julkaisu, Nordic Compendium, sisältää uusintajulkaisut Hiedan vanhoista peleistä. Viiden pikkupelin kokoelmasta löytyvät kuulemma Miekka ja magia (ensimmäinen suomenkielinen roolipeli!), Ameba, Kalmo, Väinö d20 sekä Inkkunen, Ankkunen, Ynkkynen, Hakomäki.

Hietaan liittyy myös Ville Laakkosen työstämä Melidian, joka sijoittuu samaan pelimaailmaan kuin Hiedan varhainen haltiaroolipeli Elhendi. Kyseinen julkaisu sijoittuu Tanarin mantereen historialliselle jaksolle ja pyrkii tekemään kunniaa sille seikkailupelaamisen traditiolle, josta Elhendi aikoinaan ponnisti. Pelimekaniikat on ilmeisesti pantu kokonaan uusiksi, mutta kovin paljon muuta tietoa pelistä ei ole herunut. Tästä Pelilauta-foorumin keskusteluketjusta voi kaivella lisätietoja.

Myrrysmiehiltä ilmestynee myös lisää materiaalia scifi-peli Vihan lapsiin. Pelaajan kirjahan julkaisiin viime vuonna ja tänä vuonna painosta pitäisi tulla pelinjohtajan opas.

Bliaron-roolipelistä tuttu Northern Realms -pelitalo kaavailee lisää julkaisuja Bliaron-pelisarjaansa. Aikaisemminhan ilmeistyi jo ensimmäinen skenaario Sonatan hehku ja tänä kesänä sille pitäisi tulla jatkoa Sonatan muisto -skenussa. Tuotantovaiheeseen juuttunut Bambukoto -lähdeteos saattaa myös nähdä päivänvalon. Tiimi on myös kehittänyt kovasti uutta peliään Grim Harvestia, josta saatetaan nähdä jonkinlainen pienjulkaisu promootiomateriaalina. Näistä kaikista pääset parhaiten tolkulle pelitalon verkkosivujen kautta: tästä Lataukset-sivulle, josta on saatavilla jo julkaisu materiaali ja tästä blogiin lukemaan pelikehityksestä.

Suomen Glorantha-seura Kalikos on myös hionut pitkään Robin D. Lawsin HeroQuestin suomenkielistä julkaisua (ks. alkuperäisen pelin kotisivu). Teksti pitäisi olla valmiina, mutta tuotantovaihe on sielläkin venynyt. Tavoitteena on pidetty julkaisemista Ropeconissa, mutta mitään tietoa tavoitteen saavuttamisesta ei toistaiseksi ole. Kannattaa kuitenkin Ropeconissa käydessään käydä vähintäänkin kannustamassa Kalikoksen tyyppejä viemään hieno projekti loppuun saakka (löytyvät siellä yhdistyspöytien joukosta).

Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, on Suomen tuotteliain ja kenties menestyneinkin pelijulkaisija James Raggi. Raggin klassinen D&D-materiaali on suunnattu suoraan kansainvälisille markkinoille, joten hänelle Ropecon ei ole mikään keskeinen julkaisutapahtuma. Kannattaa silti ehdottomasti käydä katsastamassa Lamentations of the Flame Princessin tiski Kaubamajassa. Raggi teki viime vuonna laajan joukkorahoitusprojektin, jonka tulokset alkavat hiljalleen valmistua ja ilmestyä myyntiin. Tsekkaa tuoreimmat tiedot miehen blogista tai kurkista firman julkaisuluetteloon.

Ensimmäisenä vaiheena on pelin synopsiksen lähettäminen, josta esikarsintaa ruvetaan tekemään. Kilpailuaikaa on vuoden loppuun saakka tai kun rahoitusvarat on käytetty.

Lisätietoa kilpailusta löytyy pedapeliskaban omalta sivulta.

Tavoitteena on tehdä roolipelaamista tunnetuksi ja saattaa lapsia luovuutta innostavan harrastuksen pariin. Osallistumismaksu on 15 € per kerta ja kullekin kerralle mukaan mahtuu kuusi pelaajaa. Jäljellä olevat kevään peli-illat ovat: 19.4., 3.5., 17.5. ja 31.5. klo 17-19. Syksyllä jatketaan taas joka toinen perjantai 13.9.-22.11.

Suomen Lelumuseo sijaitsee Espoon Näyttelykeskus WeeGeellä, osoitteessa Ahertajantie 5. Kannattaa ilmoittautua pian, kuulemma 17.5. on jo täynnä. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät tästä Roolipeli-iltojen sivulta.

Kympillä saa pelata koko viikonlopun, joten tapahtuma ei pahasti paina kukkaronkaan päälle. Majoitusmahdollisuutta ei kuulemma ole, mutta tapahtuma on käynnissä läpi yön. Conklaavi on sen verran pieni tapahtuma, että jos juuri nyt innostuit ohjelmanjärjestämisestä, niin kannattaa laittaa sähköpostia järjestäjille – ainakin pelinjohtajille löytyynee vielä tilaa.

Lisätiedot Conklaavin omalta sivulta.

Näissä alustavissa tuloksissa ei mitään suuria yllätyksiä näy olevan: noin puolet kävijöistä on pääkaupunkiseudulta ja neljännes muista yliopistokaupungeista. Kävijöiden keski-ikä huitelee pitkälti yli 20 vuotta ja monella on takanaan useita Ropecon-reissuja. Pöytäroolipelit, figut, lauta- ja korttipelit ovat kaikki vanhemman kaartin juttu siinä missä nuorempia kävijöitä kiinnostaa enemmän anime/manga ja cosplay. Larppaajat pitäytyvät vain omaan juttuunsa siinä missä yhdenlaista pöytäpeliä pelaava todennäköisesti harrastaa niitä muitakin.

Yhteenvedossa todetaan, että “prototyyppimäistä Ropecon-kävijää ei oikeasti ole olemassa”. Kaipa tähän sitten on uskottava, eikä pelkän yhteenvedon varassa paljon auta spekuloida. En silti malta olla kiinnittämättä huomioita Ropeconin alakulttuuristumiseen. Ensikertalaisia näyttää olevan vähän eikä tapahtuman ydinsisältö (so. roolipelaaminen, keräilykorttipelit, miniatyyripelit ja lautapelit, larppaaminen) näytä nauttivan nuoremman yleisön suosiota. Tiedä sitten, että missä määrin tällainen on aivan tyypillistä muillekin harrastusfestareille tai miten asia on muuttunut Ropeconin pitkän taipaleen myötä: vertailuaineistoa ei ole hollilla.

Jään mielenkiinnolla odottamaan tarkempaa raporttia, jossa ilmeisesti käsitellään myös kävijöiden roolipeliharrastuneisuuden taustoja. Tällainen tutkimus on kauan kaivattu ja on ansiokasta, että sellainen vihdoinkin on saatavilla. Itsekin olen tällaista pariin otteeseen harkinnut, mutta aina se on jäänyt pelottavan suuren työmäärän takia. Kaikki kunnia siis Jukka Oksaselle ja muille tutkimuksen toteutukseen osallistuneille!

• Hiirivartiosto on yhden peliporukan kampanjaloki, johon oletettavasti PJ kirjaa pelifiktion etenemistä. Kiinnostavaksi blogin tekee se, että peliporukka koostuu ilmeisesti puhtaasti aloittelijoista (ks. Majatalo-foorumin viesti).
• Kaikki elämäni pelit on Vermilia-käyttäjänimellä tunnetun tyypin blogi. Hän ilmeisesti perusti blogin Helsinki Noir -pelinsä suunnittelua varten, mutta ainakin ensimmäisissä viesteissä on puitu roolipelikokemuksia laajemminkin. Uskoakseni olin mukana pelitestaamassa samaisen kaverin Savo-roolipeliä, mikä jätti kyllä odottamaan lisää.
• Nörttitytöt on naiskirjoittajien yhteisblogi, jossa he kirjoittavat kaikesta itseään kiinnostavasta viihdekulttuurista. Mukana on oma kategoria roolipeleille (linkki vie suoraan sinne) ja aikaisemmista merkinnöistä löytyykin peliraportin tynkää sekä perinteisten roolipelien että larppien osalta.

Kannattaa myös lukea Lokista Antti Laxin tekemä pelisuunnittelijoiden haastattelu. Siinä sivutaan Games & Talesin taustoja sekä Ranisen pelisuunnittelufilosofiaa.

Olen henkilökohtaisesti aika innoissani tästä Ranisesta. Hänellä on paitsi Kajaanin Ammattikorkeakoulun pelialan tutkinto, niin selvästi myös vahva näkemys pelisuunnittelusta. Hän yhdistelee elementtejä eri pelilajeista ilmeisen tehokkaasti. Esimerkiksi tässä käsillä olevassa Salvage Team -projektissa Raninen pyrkii suunnittelemaan pelinsä niin, että ohjekirjan lukemisen ja omaksumisen sijaan pelin säännöt opitaan pelaamisen kautta. Samoin peliin tulee “tallennusmahdollisuus”, eli kertapelien lisäksi ST:ä voi pelata myös useamman pelikerran muodostamana kokonaisuutena. Tykkään siitä, miten Raninen suvereenisti yhdistelee videopeleistä ja roolipeleistä tuttuja ominaisuuksia perinteiseen lautapeliin ja nimenomaan hyvin päämäärätietoisesti; ei itsetarkoituksellisesti, vaan parhaat ideat poimien ja niitä oikeaan kohtaan soveltaen.

Ranisella on myös jo vyön alla aikaisempi pelijulkaisu, korttipeli Banners of Betrayal (jota ei tietääkseni saa Suomesta lainkaan). Tämä luo uskoa siihen, että työn alla olevat projektit myös valmistuvat. Kuten tiedämme, pelien suunnitteleminen ja niiden julkaiseminen ovat kaksi eri asiaa. Myös se, että Raninen julkaisi pelinsä suoraan kansainvälisille markkinoille kertoo siitä, että hänellä selvästikin on käsitystä myös pelien julkaiseminen kannattavuudesta.

Roolipelien osalta Ranisella on työn alla scifi-peli Dreamland Initiative. Pelin synopsis kuulostaa hieman Inceptionilta: voimakastahtoiset agentit pystyvät hallitsemaan unimaailmaa, mutta jos he vääntävät liian kovaa, unitodellisuus murtuu kaaokseksi. Raninen ei tässäkään kohtaan suotta pysähdy kumartelemaan kuvia, vaan toteaa suoraan, että uusia digilaitteita on tarkoitus hyödyntää ihan pelin mekaniikkojen tasolla.

Raninen kuuluu ehdottomasti siihen pieneen kotimaisten (rooli)pelisuunnittelijoiden joukkoon, joita kannattaa pitää silmällä. Hänellä on näkemystä ja halua viedä pelaamista eteenpäin, mitkä ovat innovaatioiden syntymisen avaintekijät. Ranisen ajatusten kannoille voi lähteä vaikkapa seuraamalla hänen blogiaan Domain of Man.